5/31/2015

YO 2015

yo
Eilinen oli aivan ihana päivä. Vasta nyt ymmärrän mitä kaikki ovat tarkoittaneet sanoessaan, että yo-päivä on oikeasti se yksi ehdottomasti koko elämän parhaista päivistä. Mä en suoraan sanottuna edes ehtinyt odottaa juhlia mitenkään "kuin kuuta nousevaa", joten päivä ylitti kaikki odotukseni moninkertaisesti. Sain painaa lakin päähän yhdessä rakkaiden ystävieni kanssa, jotka ovat kulkeneet kanssani nämä kaikki vuodet, osa ihan ihkaensimmäisestä kouluvuodesta asti, osa yläasteelta ja osa sitten lukiosta lähtien. Oon kyllä niin kiitollinen ihmisistä joihin oon saanut tutustua näiden vuosien aikana!
Päivä oli täynnä iloa, onnea, hymyä, naurua ja myös niitä kyyneleitä. Perheenjäseneni pitivät minulle niin kauniita ja koskettavia puheita, että alkujuhlista itkusta ei meinannut tulla loppua. Myös muutaman musiikkiesityksen aikana vierähti muutama kyynel poskelle kaikesta liikutuksesta, siitä että lähellä on niin kertakaikkisen upeita ihmisiä. 

Väkerrän kunnon postauksen juhlakuvista myöhemmin, tässä nyt vaan pientä ensimakua eilisestä ja tietysti mun ylioppilaslookista mekkoineen ja lakkeineen. Kertokaa ihmeessä mielipiteitänne mekosta ja ylipäätään fiiliksiänne omista ja läheistenne juhlista! :) 

5/29/2015

KESÄLOMA

Hei tyypit ja hyvää kesäloman ensimmäistä päivää! :) 
Sainpas kuin sainkin itseni vihdoin koneen ääreen postailemaan! Oikeesti mun postaamattomuus johtui pääsykokeen jälkeisen kiireen lisäksi osittain ihan vaan siitä, ettei kameran muistikortille ollut tallentuneena yhtään ainutta kuvaa viime viikoilta. Senpä takia käytiinkin eilen räpsimässä alla näkyvät otokset, jotta saan edes jotain kuvitusta tälle turhalle tekstinpätkälle jota tässä parhaillaan raapustan ;D

summer3 summer2 summer7

Tulin tosiaan Helsingistä kotiin tiistai-iltana ja sen jälkeen päivät ovat kuluneet lähes täysin yo-juhlia valmistellessa. Parturissa on käyty ja ripset laitettu, ja tänään pääsin viettämään rankan kevään jälkeen todella tarpeeseen tullutta, ihanaa hemmottelupäivää pitkän hieronnan, käsi- ja jalkahoidon parissa shampanjan, vaahtokarkkien ja mansikoiden kera. Kiitos äiti  Talokin kiiltää vihdoin ja päätinpä itsekin uudelleensyntyä ja siivota huoneeni ihan perin pohjin ja heittää kerrankin kaiken turhan nurkista lojumasta (nimimerkillä roskapusseja mun huoneesta kertyi yli kymmenen...) Nyt kun lukio on ohi, niin olikin muuten ihana heittää hyvällä omalla tunnolla kaikki huonot kynät, paperit ja muu opiskeluun liittyvä menemään!
summer1
summer5

No mites sitten se pääsykoe? Se oli tosiaan maanantaiaamuna ja noh, voi miten onnellinen ja helpottunut mä ensinnäkin oon siitä, että se vihdoin on takana! Koe oli vielä vaikeampi kuin mitä odotin, melko pitkiä tehtävänantoja ja viimeisessä tehtävässä kolmenkymmenen sivun aineisto, joten kiirehän siinä tuli. Aikalailla mitattiin tietojen lisäksi myös paineensietokykyä.
Muistatte muuten varmaan, kuinka pätesin viime postauksessa siitä miten tärkeää on pitää mieli rauhallisena ja välttää paniikkia? ;D Neljä päivää ennen koetta se paniikki sitten oikeasti iski omalle kohdalle, mä nimittäin ahdistuin mun pienessä yksiössäni niin pahasti, että mun oli pakko lähteä viimeiseksi kolmeksi päiväksi kotiin lukemaan. Alitajunnassa varmasti jännitin itse koetta, mutta veikkaan että se paha olo johtui suurimmaksi osaksi vaan kaikesta väsymyksestä ja sen purkautuessa yksinkertaisesti ahdisti olla yksin. Se osoittautui kuitenkin todella hyväksi ratkaisuksi, sillä olo parani heti kun pääsi kotiin läheisten luokse, eikä tarvinnut enää viimeistä kolmea päivää keskittyä panikoimiseen vaan itse asiaan eli lukemiseen, ja tietysti myös lepäämään kunnolla ja rentoutumaan.
Maanantaiaamuna junassa fiilis oli tosi jännittynyt ja mahaa kipristeli koko aamun eikä syömisestä meinannut tulla mitään. Juuri ennen kokeeseen menoa oli kuitenkin rauhallinen mieli ja sain onneksi pidettyä sen jotakuinkin koko kokeen ajan. En uskalla sanoa juuta enkä jaata sisäänpääsymahdollisuudesta, epätodennäköistähän se tietysti aina on, mutta sen näkee sitten heinäkuun alussa!  Kokeen jälkeen ilta ja yö kuluivat valmennuskurssikavereiden kanssa pääsykoebileissä juhliessa ja seuraavana aamuna heitin hyvästit Helsingissä vietetylle parikuukautiselle. 

summer6 summer4
Paita - Zara // Hame - Vila // Kello - Gant // Arskat - Rodos (?) // Koru - Gina Tricot

Tällä hetkellä olo on aika ihana ja vapautunut, ja veikkaanpa että melko moni voi samaistua muhun kun taas on kaikilla yksi lukuvuosi paketissa :) Kohta mä lähden ylioppilasjuhlakenraaleihin, illalla saamme jo koko lähisuvun kokoon ja huomenna koittaakin suuri juhlapäivä.
Haluankin toivottaa ikimuistoista valmistujaispäivää jokaiselle! :) 

5/18/2015

VIIKKO ENNEN PÄÄSYKOETTA

Moikkis! 
Mä ajattelin tulla ennen nukkumaanmenoa kertomaan vähän mun fiiliksiä kuluneesta keväästä. Musta tuntuu kuin olisin vasta hetki sitten kirjoittanut TÄMÄN postauksen, jossa kerroin tulevan kevään opiskelusuunnitelmista ja nyt siitä on vierähtänyt jo melkein pari kuukautta. Kuten oon jo monesti painottanutkin, niin tää kevät on mennyt ihan hullua vauhtia. Toisaalta taas näihin pariin kuukauteen on mahtunut enemmän kuin mihinkään aikaisempaan kevääseen mun elämässä. Muutto Helsinkiin heti yo-kirjoitusten jälkeen, yksin asumiseen ja uuteen kaupunkiin totutteleminen, valmennuskurssi ja ennen kaikkea se pääsykoekirjojen maailma.

Kuvat: WeHeartIt
motiv1
Pääsykokeeseen on aikaa tasan viikko, oikeastaan tarkemmin ottaen kuusi päivää. Mä en voi uskoa että yli seitsemän viikkoa reilusta kahdeksasta on takana, perustyö pitäis olla tehtynä ja viimeiset päivät varata enää kertailua ja viimeisten sääntöjen opettelua varten. Ekat viikot kirjojen parissa meni lähinnä ihan vaan tutustuessa, kokonaisuuksia hahmottaessa ja sitä peruspohjaa rakentaessa, juridiikan kieli ja kaikki aiheeseen liittyvä oli mulle ihan uutta ja on tietty vieläkin. Kun asiat alkoi avautua, alkoi vastaustekniikan opettelu. Tehtävien teko oli aluksi iiihan täyttä utopiaa, vaikka jotain oliskin jo kirjoista oppinut. No, sitä sekin on osittain vieläkin, mutta paljon oon kehittynyt siitä pisteestä mistä lähdin.
 Oikeestaan koko ensimmäinen kuukausi meni rutiinilla ja omalla painollaan, päivät vietin kirjastossa ja muutaman illan viikosta kurssilla. Ihmettelin, että koska se paljon puhuttu tunteiden heittely oikein alkaa ;D No, vähän puolivälin jälkeen mulla iskikin joku pienimuotoinen muutaman päivän masennus, kun tuntui että kaikki on ihan turhaa ja että en varmana tuu ikinä pääsemään sisään. Siinä vaiheessa, kun kolme viikkoa oli jäljellä, iski todellisuus että muutaman viikon päästä kaikki tosiaan on ohi, ja tavallaan ensimmäistä kertaa tuli se fiilis että kunpa tää kaikki oliskin jo ohi. Se toisaalta toi lisää potkua, kun tajusin että kuinka vähän aikaa oikeasti on jäljellä ja siinä vaiheessa päätin, että painan viimeiset viikot ihan täysillä.
motiv2
Valmennuskurssi on viimeistä huomista kertausiltaa vaille käyty, ja jokaisella mahdollisella kurssikerralla ja välikokeessa oon ollut ja yrittänyt ainakin ottaa ilon irti joka sentistä jonka kurssista pulitin. Oon kokenut kurssista olleen todella paljon hyötyä varsinkin näin ensikertalaisena, ja ylipäätään vaikeiden asioiden hahmottamisessa. Sekin, että on tavallaan koko ajan se paine siitä, kuinka moni vieressä olevista yrittää myös ihan täysillä, on tuonut itsellekin lisää motivaatiota. Samalla on kuitenkin pitänyt kamppailla sen kanssa, ettei käytä liikaa energiaa vertailemalla itseään muihin. Kurssilla oon myös tutustunut ihaniin ihmisiin, jotka on tehnyt keväästä paljon mieluisamman ja auttanut siinä, etten oo tuntenut oloani yksinäiseksi oikeastaan kertaakaan koko kevään aikana. 

Helsinkiin oon kaupunkina rakastunut kevään aikana, ja toivonkin että joskus saisin tänne muuttaa opiskelujen perässä. Tietenkään se ei oo ehdoton juttu, vaan voi hyvin olla, että jos en tänä vuonna pääse sisään, niin päädynkin hakemaan ensi kerralla jonnekin muualle. Eihän sillä kaupungilla loppupeleissä ole niin paljoa merkitystä, kunhan ala on oikea. Helsinki- rakkaudesta huolimatta musta on toisaalta ihan kiva palata viikon päästä Kankaanpäähän, ennen kaikkea tietysti on ikävä perhettä, ystäviä ja poikaystävää, joita on kevään aikan tullut nähtyä liian vähän. Toisaalta arvostus esimerkiksi omaa parisuhdetta kohtaan on noussut ihan uusiin sfääreihin ja on alkanut arvostaa sitä ihan tavallista yhteistä arkea, kun on nähnyt vaan parin viikon välein viikonloppuisin sen parin yön verran.
motiv3
Nyt, kun kokeeseen on enää se kuusi päivää, on mun mielestä omalla kohdallani tärkeintä ottaa vaan rauhallisesti ja välttää panikointia. Koko kevään oon lukenut kirjastossa, jossa oon pystynyt keskittymään parhaiten, mutta viimeiset päivät aijon lukea kotona, jotta voin käydä kirjat vielä kerran huolella ääneen läpi ja tankata kaiken mahdollisen tiedon päähäni ilman kirjaston aukioloaikataulujen mukaan menemistä ja ylimääräistä ruokailujen ja eväiden kanssa sumblimista. Levottomat yöunet ovat alkaneet oikeastaan vasta nyt, joten viimeiset päivät yritän myös kiinnittää erityistä huomiota siihen, että unta tulisi tarpeeksi (nimimerkillä kello on jo 23.15.. tää on vika ilta kun valvon näin myöhään, I promise!) 
 Joku ehkä voi nyt ihmetellä, että miten joku pääsykoe voi olla näin iso juttu että siitä voi vauhkota kokonaisen postauksen verran, haha :D Ehkä se on se, että kun on koko kevään omistanut vain ja ainoastaan opiskelulle, niin se pääsykoe kuitenkin siinä vaiheessa tuntuu aika isolta jutulta. Mua aina välillä pelottaa se totaalinen epäonnistuminen, se että mitä jos en koepaperin eteen saadessani ymmärräkkään yhtä ainutta kysymystä, ja koko kevään aikana tehty työ niin sanotusti "valuu hukkaan". Aina kun tää ajatus tulee mun mieleen, yritän kuitenkin heti karistaa sen mielestäni. Eihän tää oo loppujen lopuksi oo silti yhtään turhaa, itsehän mä päätin kevään yo-kirjoitusten jälkeen lähteä vielä katsomaan, että millaista tämä touhu on, ja ennen kaikkea saamaan sitä kokemusta ensi vuotta varten, jos nyt ei tärppää. Mä oon aina tiedostanut sen, kuinka paljon oikikseen pääseminen vaatii töitä, ja vaikka mulla onkin tällä hetkellä ihan luottavainen mieli oman osaamiseni suhteen, niin tiedän että kokeen pitäisi mennä ihan älyttömän nappiin, että ovet yliopistoon avautuisi. Oonkin nyt päättänyt, että teen parhaani mihin vaan ikinä pystyn ja katson mihin se tänä vuonna riittää. Haluan -ja tiedänkin - että mulla ei tuu kokeen jälkeen kesällä olemaan sellainen olo, etten tehnyt kaikkeani. Mitään hävittäväähän tässä ei oo, eikä elämä kaadu yhteen pääsykokeeseen. (Hahah, huomaatteko kuinka yritän psyykata itteäni tätä kirjoittaessa ;D) Vaikken oo koskaan välivuotta tietoisesti halunnut, niin jos en pääse sisään, tulee sekin myös varmasti tarpeeseen ja saan kerättyä kunnolla voimia tulevaisuutta varten. Mutta loppuun asti mennään itseensä luottaen, eihän tässä olis muuten mitään järkeä! Ja jos mä jotain oon kevään aikana oppinut, niin sen että oon aidosti kiinnostunut kyseisestä alasta. 

Opiskeluihin liittyen tänään varmistui myös, että mä saan ensi viikonloppuna painaa ylioppilaslakin päähäni, ihanaa! Sitä päivää, ja ensi maanantain kello 16.00 odotellessa. Palaillaan, kun saan pääsykokeen pois päiväjärjestyksestä. Siihen asti painetaan täysillä, tsempit vielä myös muille pääsykokekirjojen kanssa ahertaville, nähdään! :) 

5/15/2015

OLENKO AINOA...?


1. .. joka rakastaa yli kaiken maata saunassa niin, että jalat on nostettu ylös seinää vasten? Ei ole olemassa saunakertaa ilman tätä rutiinia.

2. .. jonka mielestä jos ruuan/juoman kuuluu olla kylmää, sen on myös oltava oikeasti kylmää, tai vastaavasti lämpimässä ruuassa sen on oltava oikeasti kuumaa, eikä kummassakaan tapauksessa jotain haaleaa siitä välimaastosta? Esimerkiksi haalean lämpöiset keitot tai vastaavasti haalea maito.. Tai vaikkapa kylmä pizza, what?! 

3. .. joka aloittaa lukemisen aina tasa viiden minuutin lyömällä? No okei, enää pääskokeisiin lukiessa en oo käyttänyt tätä systeemiä, mutta ylppäreihin lukiessa aloitin tai jatkoin tauon pidettyäni aina esim. 12.30 tai 12.35 jne. ;D 

4. .. joka myöntää olevansa surkea kuski? Ajokortti tosiaan kyllä löytyy, mutta kortin jälkeiset autolla-ajamiset ovat laskettavissa kahden käden sormilla. Kolmosvaihetta kauhulla odotellessa..

5. .. joka myöntää olevansa täys surkimus myös esimerkiksi ompelussa, piirtämisessä, käsitöissä ja askartelussa?

6. .. jonka pitää aina ennen kuvan lähettämistä WhatsApp- ryhmään tarkistaa monta kertaa, että kuva on varmasti menossa oikeaan osoitteeseen? Siis jos oon vaikka lähettämässä poikaystävälle tai kavereille kuvan jonka en halua päätyvän väärään paikkaan, mun on aina siinä vaiheessa kun oon painamassa "lähetä"- nappia niin ihan pakko palata tarkistamaan että olinko mä nyt muka varmasti just siinä oikeassa ryhmässä :D

7. .. joka kananmunia keittäessä "kaivaa" kananmunat isolla lusikalla kiehuvan veden seasta lautaselle niiden kypsyttyä? Siis sen sijaan, että normaalisti kaataisi vedet kattilasta pois kannen avulla. Kuvittelen vissiin jotenkin ton mun keinon olevan vaivattomampi..

8. .. joka puolestaan makarooneja keittäessä saattaa kaataa makaroonit siivilään VESSAN lavuaarissa jos keittiön lavuaarissa on likaisia astioita? Ihan niinkuin en muka voisi siirtää niitä astioita?!

IMG_4494_Fotor_Collage_Fotor


9. .. jolle blogien lukeminen on yksi jokaisen päivän suurimmista nautinnoista? Pääsykokeisiin lukiessa jos huomaan mielenkiintoisia lukemattomia postauksia, palkitsen itseni tauoilla sillä että pääsen sormet syyhyten ja korvat sauhuten vihdoin lukemaan kyseiset postaukset. 

10. .. joka myös helposti turhautuu jos monta kertaa putkeen päivittää bloggeria eikä uusia postauksia kerta kaikkiaan ilmesty? (PS. Paraskin puhuja viime viikkojen perusteella..)

11. .. joka usein jonkun kaverin kirjoittaessa WhatsApp-viestissä virheen menee välittömästi näppäimistöön ja katsoo näppäimistöstä, oliko virhe "inhimillinen"?:D Siis esimerkiks jos L-kirjaimen tilalla on M-kirjain, niin se virhe olis inhimillinen koska ne kirjaimet on allekkain jne. Mitä logiikkaa.. 

12. .. joka ei ole koskaan maistanut tupakkaa? 

13. .. joka on seurustellut elämänsä aikana ainoastaan yhden ihmisen kanssa? Sama pätee myös ns. pieniin säätöihin, juttuihin ja mitä kaikkia näitä nyt onkaan olemassa.

14. .. joka usein avaa kiristävän farkkujen napin esimerkiksi kirjastossa, leffassa tai muussa paikassa, jossa istutaan monta tuntia putkeen samassa asennossa huonossa ryhdissä? 

15. .. jolle ei tuota mitään ongelmia istua pitkiä matkoja julkisissa esim. junassa tai bussissa tekemättä yhtään mitään? Mä en tiedä miksi, mutta mun mielestä matkustaminen on oikeastaan ihan kivaa. 

16. .. joka on ihan täys rasvafriikki? Siis ei niin kuin ruokaan liittyvä rasva (tai no varmaan sekin..), vaan vartalovoide ;D Siis mulla ei edes oo mitenkään erityisen kuiva iho, mutta siitä huolimatta mun on pakko rasvata koko kroppa vähintään aamuin ja illoin ja joskus siinä välissäkin. 

17. .. joka kutsuu Novelle Plus Sinkki + E-juomaa aina ihan vaan "sinkiksi"? Kyseessä meikäläisen ehdoton lempparijuoma heti maidon ja veden jälkeen. 

18. .. jonka on pakko aina ottaa screenshot kaikesta mahdollista tärkeästä, mikä puhelimen ruutuun pläjähtää, esimerkkeinä mobiililiput, tärkeät sähköpostit ja tekstiviestit, varausnumerot jne. vaikka tietäisi etteivät ne mihinkään sieltä puhelimen syövereistä katoa?

19. .. joka hakee aina  "♥" - sydämen halutessaan sen googlesta copypastella hakusanalla "sydän hymiö", eikä vaivaudu selvittämään että mistä sen saa näppäimistön kautta?

20. .. joka ei katsonut tänä keväänä ainuttakaan Suomen peliä? #huonosuomalainen

Oon siis joskus tehnyt tälläisen samantyylisen postauksen sellaisessa "outoja faktoja minusta"-muodossa, ja noh - nää nyt on vielä ehkä astetta turhempia ja oudompia, ja ajattelinkin tällä kertaa haastaa teidät tälläiseen olenko ainoa- leikkiin. Eli tunnustuksia kehiin, jos en jossain kohdassa ollutkaan se ainoa! ;D Ja kertokaa ihmeessä mitä tykkäsitte tälläisestä vähän rennommasta ja erilaisemmasta postauksesta! Toivottavasti ette nyt sentään pidä mua ihan täysin kajahtaneena tän jälkeen.. :D

Ja ainiin, loppuun tietty ihan huippu mainitsemisen arvoinen asia, nimittäin teitä ihania on siellä bloggerin kautta jo pyöreät 500! Kiitos  

5/08/2015

APRIL VIA PHONE

Hups heijaa, noin vain on taas lähes kuukausi vierähtänyt edellisistä puhelinräpsyistä! Tää ajan eteenpäin meno on kyllä ollut tän koko kevään ajan jotain ihan käsittämätöntä.. Vastahan mä yritin päntätä viime hetken sanatärppejä yo-kuunteluita varten, hilluin elefanttiasu päällä penkkareissa ja tanssin abiristeilyllä, ja nyt parin viikon päässä häämöttävät jo pääsykokeet, ylioppilasjuhlat ja kesä. No mutta pitemmittä löpinöittä itse kuviin! Muutama näistä on näkynytkin jo instassa, siellä mua voi seurailla nimellä @sofijemina :>

(Ainiin, tiedättekö sen tunteen kun kovalla työllä valmiiksi saatu postaus katoaa kuin taivaan tuuliin..?! No, mulla kävi tän kanssa niin, joten pääsi siinä ihan muutama pieni sammakko suusta kun jouduin tekemään tän kokonaan uudestaan! ;D) 
april11. Nahkis niskaan, lempparihuivi kaulaan ja menoksi! 2. Mun valmennuskurssi loppuu iltaisin siinä ysin pintaa, ja oonkin useaan otteeseen päässyt kotiin käppäillessä ikuistamaan kaunista auringonlaskun värjäämää taivasta 3. Paras tapa aloittaa aamu on runsas ja rauhassa nautittu aamupala ♥ 4. No siellä Fitness Classicissa, kokemushan sekin! april35. Niin rautatie- kuin bussiasemakin ovat tulleet tutuiksi parin viime kuukauden aikana 6. Salilla hikoilemassa! 7. Kattokaas mitkä namiherkkueväät mulla oli kirjastossa mukana yks lauantai... Tulipahan todettua että never again, noista tuli nimittäin nopeasti ähky ja tosi huono olo, joten keskittyminenhän siinä herpaantui! :D En tosin panis pahitteeksi jos nyt saisin tuollaisen pussin mun nenän eteen.. 8. Ulkoilukin on tuntunut paljon mieluisammalta, kun sää ja maisemat ovat olleet tätä luokkaa! april29. Käytiin yksi päivä Fannin kanssa lounastamisen jälkeen pikaisesti Foorumissa kurkkaamassa Kenzaa! 10. & 11. Ja vielä pari iltamaisemaa kotimatkoilta.. Huomaisko muuten äkkisältään, että toi alempi kuva on otettu ikkunan läpi liikkuvasta bussista?! (No joo ehkä tosta vasemmasta alareunasta huomaa..) 12. Aamuinen #selfie april413. Voisin jäädä Helsinkiin ihan jo pelkästään sen takia, että rakastan tota salia niin paljon! Ei sillä, ettäkö rakkaassa koti-Combissa mitään vikaa olisi, mutta toi on ollut kyllä mukavaa vaihtelua :) 14. & 15. Kirjastoelämää.. 16. No kylläpäs näitä auringonlaskukuvia onkin tullut räpsittyä.. Hupsiis. No mutta tää viimeisin on kyllä näistä mun lemppari! april517. Klara vappen! 18. Oli ihanaa saada kaikki kasaan vapuksi, vielä ehtii tulla ikävä noita karvakamuja kun kohta kuitenkin hajaannutaan kaikki ympäri Suomea.. 19. Näistä ihanuuksista en kyllä koskaan tuu päästämään irti! 20. Aamupäivä Ikeassa. Itse toimin lähinnä makutuomarina ja tavarankantajana, mutta mukaan tarttui paljon kivoja juttuja esimerkiksi meidän mökille! Kesää odotellessa  april621. Pitkästä aikaa oon innostunut kananmuna-banaani-letuista marjojen kera iltapalana niiden nopeuden ja helppouden takia! Ennen mulla meni ne aina ihan plörinäks, mutta nyt oon onneks pikkuhiljaa kehittynyt.. ;D 22. Sporty outfit! 23. Oli ihanaa saada mami ja sisko kylään ♥ 24. Tyttöjen kesken sunnuntaibrunssilla Café Fannyssä - olikin muuten ehdottomasti yksi parhaista koskaan nauttimistani brunsseista, suosittelen! Tuolta lähdettyämme sattui tosin pieni välikohtaus, sillä unohdin puhelimeni kahvilan vessaan ja tajusin asian vasta puoli tuntia myöhemmin.. No, loppu hyvin kaikki hyvin :D

Rentouttavaa viikonloppua muruset! :) 

5/04/2015

ELONMERKKEJÄ

IMG_4493 IMG_4487 IMG_4497 IMG_4492 IMG_4496 IMG_4489 IMG_4494_Fotor_Collagek_Fotor IMG_4491 IMG_4490 IMG_4488
Hei tyypit - täällä mä vielä mä oon! :>
 Älkää huoliko, blogi on ollut mun mielessä päivittäin, vaikka pääsykoekiireiden takia ylimääräistä aikaa tai postailtavaa ei ookkaan kauheasti herunut. Musta kyllä tuntuu, että ehkä tää kun joutuu olemaan rakkaasta harrastuksestaan tavallaan vähän "erossa", lisää motivaatiota entisestään! Viikonloppuna nappasinkin kameran pitkästä aikaa kauniiseen käteeni ja yllä on muutamat julkaisukelpoiset räpsyt lauantai-illalta ja eilisaamulta. Pääsin kotikulmilla vietetyn vapun jälkeen kätevästi äidin ja siskon kyydillä takaisin Helsinkiin, ja vietettiinkin täällä ihana tyttöjen vuorokausi, johon kuului aurinkoisessa kevätsäässä käppäilyä, ulkona syömistä sukulaisten kanssa, Ikeassa shoppailua, superherkullisesta sunnuntaiaamun brunssista nauttimista sekä yo-lakin ja juhlakenkien metsästämistä.
 Läheisten kanssa vietetty aika on kaikki kaikessa, kun täällä Helsingissä mun tulee vietettyä kuitenkin suurin osa ajasta valmennuskurssilla nähtyjä kavereita lukuunottamatta yksin. Vielä kolme viikkoa pitäisi jaksaa olla erossa poikaystävästä, perheestä ja kavereista ja keskittyä olennaiseen, tän kevään päätavoitteeseen, eli tuleviin pääsykokeisiin. Tää kolme viikkoa on ihan käsittämättömän lyhyt aika, ja tekemistä riittää vielä todella, todella paljon. Etenkin nää viimeiset viikot yritän painaa aivan täysillä, jottei tarvitse pääsykokeen jälkeen ajatella, etten antanut kaikkeani. Kerron varmaan vielä lähempänä koetta ylipäätään fiiliksiäni tästä keväästä ja luku-urakasta, ja oon saanut pari muutakin postaustakin ihan hyvälle mallille, jottei täällä nyt kuitenkaan tulis olemaan ihan täyttä hiljaisuutta! Oon viime aikoina saanut tosi paljon ihania kommentteja teiltä lukijoilta, jotka ovat piristäneet mun päiviä ja lisänneet blogimotivaatiota. Kiitos teille ihanille siitä 
Mä painun nyt äkkiä pehkuihin, mutta palaillaan! :)