9/05/2015

KUULUMISIA JA AJATUKSIA VÄLIVUODESTA

Nyt tuli kuulkaas pitkästä aikaa sellanen fiilis, että tänään voisi jopa runosuoni sykkiä! Oli siis pakko avata tekstikenttä heti paikalla, jotten voi enää muuttaa mieltäni ja perääntyä iltapalan hakemisreissun aikana ;D

Noniin. *Nappaa syliin koneen ja kupin Finrexiä* Kuten suurin osa teistä lukijoista jo tietääkin, mä viettelen tällä hetkellä ensimmäistä välivuottani. No, mun välivuodella on ollut pieniä käynnistymisvaikeuksia. Todettakoon nyt kuitenkin heti alkuun helpotukseksi, että kuten tavallista - asioilla on onneksi tapana järjestyä. 

Vanhat lukijat voi skipata tän tulevan kappaleen, koska luvassa ei oo mitään uutta informaatiota ;D Jos tätä kuitenkin sattuu lukemaan joku vähän uudempi lukija, niin taustatietona kerrottakoon, että mä hain viime kevään yhteishaussa lukemaan oikeustiedettä. Kevät kului Helsingissä valmennuskurssilla ja pääsykoekirjojen parissa ja annoin oikeastaan kaikkeni mitä yo-kirjoitusten jälkeisen kevään jälkeen vain ikinä pystyin. Se riitti ensimmäiselle varasijalle. Ihan ensimmäinen fiilis haun tulosten selvittyä oli helpotus. Helpotus siitä, että koe olikin mennyt paljon paremmin kuin mitä odotin. Helpotus siitä, että tiedän että mulla ehkä on oikeesti mahikset päästä kyseiselle alalle vielä joskus. Sen jälkeen iski vitutus, ja rehellisesti sanottuna kyllä vituttaa muuten vieläkin. Niin lähellä, mutta niin kaukana. Jos olisin jättänyt kokeessa sen yhden rastin merkkaamatta, se kohta ois jäänyt nollille yhden miinuspisteen sijaan. Jos mulla vaan ei ois jääny se hemmetin psykologian yo yhden pisteen päähän E:stä, niin oisin sisällä. Mutta eipä auta jossittelu, ja tän vuodatuksen jälkeen en aio enää tuskistuttaa teitä tällä mun ikuisella katkeruudella ;D Kuten äitikin kerran totesi, niin olisinhan mä voinut mennä reilusti rajan yli, niin eipähän olis tarvinnut jossitella. Joten se siitä, mä uskon että kaikella on tarkoituksensa! 

IMG_9160

No, pääsykoekevään jälkeinen kesä oli masentavista säistä huolimatta mun kohdalla yllättävän onnistunut. Olin kuukauden verran kesätöissä ja pääsin reissaamaan kaksi kertaa, ensin ikimuistoiselle kaupunkilomalle New Yorkiin ja nyt loppukesästä vielä rennolle arskalomalle Turkkiin. Stressitön elämä rankan kevään jälkeen tuntui ihan mahtavalta jo itsessään, eikä edes kaivannut mitään rentoutumista ja läheisten kanssa yhdessäoloa kummempaa. Pieni stressinkipinä kuitenkin oli koko kesän ajan takaraivossa, kun ensin kuukauden verran odoteltiin varsinaisia pääsykoetuloksia. Sen jälkeen odoteltiin seuraavat pari viikkoa varasijojen täyttämistä. Sen jälkeen 99% musta luovutti, mutta 1% odotti vielä oikaisuvaatimuksen lopullisen tuloksen. No, heinä-elokuun vaihteessa alkoi työnhaku. Hakemuksia netissä, monia puheluita, kasvotusten käsipäiviä ja esittäytymisiä. Negatiivisia vastauksia. Pettymyksiä, pettymyksiä, pettymyksiä. 

IMG_9164

Tasan vuosi sitten mun elämässä tapahtui aika paljon. Viimeinen vuosi lukiossa ja ekat yo-kirjoitukset kummitteli parin viikon päässä, koulussa pitkät päivät, työt muutaman kerran viikossa, blogi, piano- ja voimisteluharrastus, salilla käyminen, kaverit, poikaystävä. Arki oli tosi rytmitettyä. Sama rumba jatkui kevääseen asti. Kesän pystyi nauttimaan, koska niin teki kaikki muutkin, mutta nyt syksyn tullen ja koulujen alkaessa mä aloin tuntea itseni täydeksi laiskimukseksi. Mulla oli vaan aikaa. Aikaa nauttia viimeisistä kesähelteistä ja aikaa tehdä ihan mitä ikinä huvittaa. Täytettyjen ja rutiininomaisten kolmen lukiovuoden jälkeen ei kuitenkaan rutiiniton elämä onnistunutkaan. Mä stressasin joka päivä sitä, ettei mulla oo töitä. Ensinnäkin oman psyykkisen hyvinvoinnin vuoksi, koska mä vaan yksinkertaisesti tarvitsen jotain pakollisia menoja mun viikkoon, varsinkin kun niitähän mun elämä on ollut aina täynnä. Koulua, töitä, harkkoja, soittotunteja, keikkoja... Ja toiseks sen takia, koska suoraan sanottuna mä pelkäsin että mitä muut aattelee, jos mä vaan oon ja möllötän.

Tuntui siis ton muutaman viikon ajan, etten saanut oikein mitään kunnollista aikaan. Otetaan esimerkiksi vaikka mun elämäni suurin yksi suurimmista intohimoista, treenaaminen. "Siis what, mullahan aikaa treenata vaikka kaks kertaa päivässä!" Hahah, joopa joo, mulla ei oo varmaan moneen vuoteen ollut salimotivaatio niin hukassa kuin viimeisen kuukauden ajan on ollut. Nimimerkillä en tainnut saada edes parhaillaan käytössä olevaa kuukausikorttia käytettyä hintansa edestä.. Koitin kuitenkin paikata salimotivaation puutetta harrastamalla ulkona seurassa enemmän, viimeisiin viikkoihin on mahtunutkin useita kymmeniä kilometrejä rullaluistellen ja sauvakävellen. Ja kyllä se salimotivaatiokin on sieltä ilmeisesti tulossa takaisin - hitaasti mutta varmasti :D 
Mut anyways, tavallaan mä oon kuitenkin ihan nautinnut siitä, että oon saanut olla vaan kotona, olla ilman aikatauluja, tehdä hyvää ruokaa, viettää oikein kunnolla laatuaikaa oman itseni ja pitkästä aikaa myös perheen kanssa. Oon mä tietty ollut nyt ehkä vähän tavallista yksinäisempi, kun armeijassa majailevaa poikaystävää on nähnyt ainoastaan viikonloppuvapailla, osa parhaista kavereista on kuukauden sisällä muuttanut muihin kaupunkeihin ja osa ollut töiden ja harrastusten takia aikalailla täystyöllistettyjä. 

IMG_9159

No, sit päästään tän tarinan positiiviseen osuuteen. Sain siis viime viikolla puhelimitse kutsun työhaastatteluun, alkuviikosta kuulin saaneeni kyseisen työn ja nyt oon ollut pariin otteeseen uudessa työpaikassa perehtymässä. Eli siis näiden muutaman viikon aikaisten heittelevien mielialojen jälkeen kaikki alkaa vihdoin olla reilassa! Suurin ongelma on oikeestaan ollut vaan mun asenne koko välivuotta ja kaikkea siihen liittyvään kohtaan, ja siihen aion tehdä muutoksen. Olisin niin kovin mielelläni lähtenyt jo opiskelemaan, mutta nyt herätys minä - aion päästä ensi vuonna haluamaani paikkaan ja sen jälkeen mulla on ainakin viisi vuotta aikaa taas opiskella. Miksi en nyt siis ottaisi iloa irti tästä puolivuotisesta, kun mun ei niin tarvitse tehdä! Nyt fiilikset on siis tosi vahvasti menossa positiiviseen suuntaan, ja aion tänä syksynä töiden ohella nauttia vapaudesta ja oppia ottamaan ilon irti arjen pienistä asioista. Voisinkin koota teille pientä listaa mun syksysuunnitelmista. Niin ja tosiaan tää kaikki tunteiden ja ajtusten hullunmylly on epäsuorasti vaikuttanut myös mun blogimotivaatioon, kun jotenkin en oo saanut ajatuksia kasaan ja siten postauksia julkaistua. Tänkin suhteen on kuitenkin nyt paremmat fiilikset ja taas tätä postausta kirjoittaessa huomasin, kuinka paljon rakastankaan tätä hommaa. Mä itse tykkään rehellisistä blogeista, joissa on kaiken positiivisuuden seassa välillä myös vähän rosopintaa ja realismia. Tässä nyt oli ehkä jotain siihen suuntaan, joten toivottavasti ette aatelleet tätä minään valitusvirtenä :) 

Lopuksi, sana on vapaa. Mä oon tykännyt siitä miten nää mun opiskeluihin, välivuoteen jne. liittyvät postaukset ovat aiemmin herättäneet ihan kivasti keskustelua, joten mieluusti kuulisin teidänkin tänhetkisiä fiilareita. Muiden kertomukset antavat aina uusia näkökulmia itsellekin tulevaisuutta varten! Ootteko jo korkeakouluopintojen parissa vai vielä lukiossa/ammattikoulussa? Onko täällä syksyn yo-kirjoituksia kauhulla ja jännityksellä odottavia (jaan mielelläni vinkkejä!)  Entä löytyykö täältä mun tavoin välivuotta viettäviä ja onko teillä suunnitelmissa töitä, matkustelua, avoimia opintoja vai kenties kaikkea sekaisin?

Mä painun nyt pehkuihin, öitä ihanat ja palaillaan taas! :)

40 kommenttia:

  1. Sanoin tän jo jossain aikaisemmassa postauksessa, mutta tässä nyt vielä uudestaan :D en usko, että kadut välivuoden pitämistä varsinkin kun voit viettää sitä töitä tehden. Musta välivuosion loistava tapa vähän huilata lukion ja yliopiston välissä. Ehdit hengähtää, nähdä ja tehdä vaikka mitä ja, mikä tärkeintä, kasvaa ja kypsyä henkisesti :) mulle molemmat välivuodet olivat ainakin todella tärkeitä, enkä ikinä ole ollut näin motivoitunut ja onnellinen opiskelusta kuin aikaisemmin. Kyllä se opiskeluiden aloittaminen vielä tulee sullekin eteen, eikä pienen paussin pitämisessä ole mitään hävettävää!

    t: 21v kauppakorkean fuksi vuosimallia 2015

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taidankin etäisesti muistaa sen! :> Mut niimpä.. Oot kyllä varmasti oikeassa, on sun lisäksi niiiiin monia muitakin jotka sanoo että välivuosi on ollut elämän paras päätös. Mm. oma äiti, joka hokee sitä joka päivä. Välivuosi olis tietty kaikista ihanteellisin silloin, jos se opiskelupaikka olis jo takataskussa, kun mä ite stressaan ehkä eniten stressaan sitä, että mitäs jos ei ens vuonnakaan onnista jne.. Mutta no joo, ei saa mennä asioiden edelle. Tossa oot kyllä niin oikeessa, että ehkä on ihan hyväkin henkisesti vielä vähän kasvaa ja kypsyä ennen korkeakouluopintoja.. :>

      Mut hei vau! Ihan superisti tsemiä sulle opintoihin ihana :)<3

      Poista
  2. Hei mitä aineita kirjoitit lukiossa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Psykologian, biologian, äikän, ruotsin, enkun ja lyhyen matikan :)

      Poista
    2. Saako udella, millaiset arvosanat? :).
      Onnea välivuoden jatkoon.. :)

      Poista
    3. Joo! :) Eli kirjoitin äikästä, ruotsista ja matikasta E:n, psykasta M:n, bilsasta C:n ja enkusta B:n.

      Kiitti paljon (:

      Poista
  3. Täällä yksi huomenna ruotsin kuunteluun kauhulla kierivä stressipesäkkeeksi muotoutunut abiturientti!!
    Tämä postais sai aikaan aamuitkut (eilen se oli Sipilä) ihan vain, koska vihdoin ymmärsin että elämäni EI lopu jos en ole vielä vuoden päästä sisällä yliopistossa (psyka kutsuu).
    Ihanaa että sun välivuosi alkoi hymyillä sittenkin, oot ansainnut erilaisen vuoden kaiken opiskelun ja pänttäämisen jälkeen. <3

    Mainiota että löysin blogisi, voinkin lukea kaikki aiemmat postaukset ja näin vältellä kirkkohistoriaa. (;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eii, mä olin itse ihan paniikissa kuunteluista kun oon niissä niin huono!! :D Paljon tsemppiä, hyvin se menee<3
      Heeh, toi kirjoitusten aika on kyllä niin stressaavaa, ihmekös kun on tunteet pinassa. Mut onneksi mun postauksen aiheuttamat aamuitkut oli kuitenkin nähtävästi enemmänkin positiivisessa mielessä. Tosiaan, ei se munkaan elämä oo loppunut vaikka jossain vaiheessa niin melkein kuvittelinkin. Eteenpäin mennään ja tällä hetkellä vieläpä tosi hyvillä fiiliksillä..:) Säkin tuut ihan varmasti jossain vaiheessa olemaan siellä psykalla, jos et ekalla kerralla niin sit välivuoden jälkeen entistä vahvempana tokalla :>

      Kiitos sulle paljon myös tsempeistä, ja oi - jää ihmeessä lueskelemaan! ;)

      Poista
  4. Täytyy tunnustaa, että mä oonki vähä oottanu tällästä välivuoteen liittyvistä ajatuksista/suunnitelmista kertovaa postausta. :D Sun "Ensimmäisellä varasijalla" -postaukseen omia alustavia taustojani ja syksyn suunnitelmia vähän kerroinkin. Mähän siinä heinäkuussa jossain vaiheessa soittelin pisteideni perään, kun ei netissä lukenut kuin varasija. Kaks ja puol pistettä ni mäkin oisin jo opiskelemassa lääketiedettä. Voin sanoa, että fiilikset oli aivan samat, kuin mitä tähän postaukseen kirjoitit! Asenne välivuotta kohtaan oli myös samanlainen: halusin niin kovasti heti sisään, ja opiskelemaan, ja välivuosi kuulosti lähinnä naurettavalta ajatukselta..

    Nyt ajatusmaailma on kuitenkin hieman eri. Kevät oli näin jälkeenpäin ajateltua psyykkisesti niin rankka ja stressaava, että olisinko muka jaksanut olla heti tänä syksynä parhaimmillani lääkisopintojen kanssa?
    Myös täällä suunnalla työjutut ovat nyt hyvällä mallilla - jatkan kesätöitäni marraskuun loppuun asti (tosin loka-marraskuun kevyemmin, jotta jää aikaan pääsykokeeseen lukemiseen) sekä oon lupautunut pariksi viikoksi eräälle yläasteelle sijaiseksi. :) Tammikuusta toukokuuhun muutankin siis sinne Turkuun valmennuskurssin takia, ja saan kokeilla itsenäistä elämää ja panostaa 110% kokeeseen.

    Ehkäpä tuossa oli jo tarpeeksi löpinöitä mun elämästä. :D Mutta ihanaa, kun sunkin elämä näyttää nyt hyvinkin valoisalta. Nautitaan nyt tästä erilaisesta syksystä! :)

    Karita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee!! Mun oli aluksi ajatuksissa kertoa vaan lyhyesti kuulumisia eriaiheisten räpsyjen kera, mut jotenkin pää oli niin täynnä ajatuksia just esimerkiks tästä välivuodesta että oli pakko purkaa sit ihan kokonaisen postauksen verran! ;D
      Joo muistankin sun kommentin! :> 2,5 pistettä?! Lääkikseen.. Ei todellakaan huonosti suoraan lukion jälkeen. Ihanaa, että täällä on joku, joka on käynyt vähän samoja tunteita läpi ton välivuoden suhteen, mutta onneks ollaan molemmat nyt positiivisemmin mielin! Oot ihan oikeessa tossa, että olisinko mäkään loppujenlopuksi ollut vielä niiden opintojen kanssa parhaimmillani? Sitä vaan aattelee, että "no jos mä mun unelmien kouluun olisin päässyt, niin ihan varmasti sitä motivaatiota olisi suorastaan tulvinut ovista ja ikkunoista", mutta ehkä voi olla ihan hyvä pitää kunnon breikki niin ainakin jaksaa sit painaa satalasissa.

      Sun välivuoden suunnitelmat kuulostaa ihan superhyviltä, oon niin varma että sä tuut olemaan ensi vuoden fuksi! Sijaishommat kuulostaa kivoilta, vaikka onki vaan sen pari viikkoa mut silti :> Pitää olla taas kevään aikana ahkerasti yhteydessä, sit kun ollan taas molemmat lukuhommissa! ;D

      Toden totta nautitaan, ainakin yritetään! Kivaa syksyä :) (Ja sitä reissua! ;D)

      Poista
  5. Mä myös kirjoitin viime keväänä ja sen hetkinen sekä sen jälkeinen elämä oli TOSI stressaavaa! Heti lukemaan pääsykokeisiin ja kun pääsykokeet oli ohi, alkoi tulosten jännääminen ja odottaminen. Oon tosi onnellinen että pääsin just sinne minne halusin (opiskelen amkssa liiketaloutta!), mutta vaikka mulla olikin pitkä kesäloma ja elokuussa ihanat auringon otto -kelit, niin oon huomannu että missään välissä en pystyny rentoutumaan! Koko elokuu meni siinä, että jännitin muuttoa ja koulun alkua. Nyt ei enää jännitä mikään, koska muutto tehty ja kouluakin on ollu jo viikko, mutta nyt ainoastaan viikonloput on niitä hetkiä milloin pystyy rentoutumaan, mutta kieltämättä odotan kovasti syyslomaa, koska silloin on peräti viikko aikaa hengähtää! :) Joten, vaikka et päässyt kouluun niin ota tää välivuosi hengähdystaukona. Vaikka meetkin töihin, niin töistä tullessa voit tehdä jotain omia juttuja eikä esimerkiksi tarvitse lukea tentteihin tms. Ymmärrän täysin, että olisit halunnut jo opiskelemaan, niin mäkin halusin kaikesta huolimatta, mutta niinku sanoit:"aion päästä ensi vuonna". Paras asenne sulla, nyt ainakin tiiät mitä kokeelta oottaa ja sulla on jo hyvä pohja tän kevään lukemisen ansiosta!!
    Paljon tsemppiä välivuoteen ja paljon onnea työpaikasta, se on vähintä mitä oot ansainnut! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot siis ollut aikalailla samanlaisessa tilanteessa viime keväänä kuin mä. Ihan huippua, että pääsit toivomaasi opiskelupaikkaan! Onnea :)<3 Mut joo uskon, että niin mahtavalta kuin se opiskelupaikan saavuttaminen tuntuukin, niin varmasti aiheuttaa myös stressiä ja jännitystä käytännön asioiden, kuten kämpän suhteen ja just muutto, uusi kaupunki ja moni muukin asia.. Hyvä että kuitenkin nyt oot päässyt jännityksestä ja arki on lähtenyt rullaamaan! :> Yrität sitten pyhittää ne vähäiset hetket, kuten just viikonloput ja lomat vallan rentoutumiselle, niin sitä jaksaa taas paremmin painaa opintojen parissa. Oot kyllä siinä oikeassa, että pitää yrittää ottaa tää välivuosi just sellasena hengähdystaukona, sitä oon kyllä ehkä loppujen lopuksi tarvinnutkin.. :)

      Kiitti paljon tsempeistä ja ihanasta kommentista! Ja paljon tsemiä myös sulle opintoihin! :)<3

      Poista
  6. Sofi, löysin tän sun login tossa pari päivää sitten googletellessani vanhojentanssimekkoja ja miettiessäni, millaisen itse sitten haluan! Sun täydellistä mekkoa klikatessani löysin sun mahtavaan blogiin, luin heti kymmeniä postauksia ja liityin lukijaksi. Tää blogi on aivan ihana ja sä oot niin fiksun ja ihanan olonen ihminen + oot sairaan ihan sairaan kaunis! ♥ Halusin vaan tulla kertoo ton ja kysymään, että mitkä aineet sä kirjoitit ylppäreissä, mutta löysinkin jo vastauksen ylemmistä kommenteista! Alotin ite siis nyt ekalla lukiossa ja mulla on ollut kauheen vaikee päättää, että mitä kirjoittaisin. Mulla on alustavissa suunnitelmissa äikkä, psyka, terkkatieto, enkku, ruotsi ja ehkä lyhyt matikka, vaikka oon kyllä tosi huono matikassa ni en sitte tiiä :-D Mut joo halusin vaan tulla kertoo, että oot aivan ihana, pysy sellasena ku oot ja tsemppiä välivuodelle! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tiiätkö, et oo ensimmäinen joka sanoo löytäneensä mun blogin etsiessään vanhojentanssimekkoa! :) Ihan mahtavaa että oot löytänyt tänne ja innostuit vieläpä liittymään lukijaksi <3 Ja kiitos kovasti kauniista sanoista :> Mulla ei ollut lukion ykkösellä vielä hölkkäsen pöläystäkään hajua siitä, mitä kirjoitan yo-kirjoituksissa. Tavallaan se oli hyvä, kun tuli käytyä laajasti erilaisia kursseja, mutta tavallaan sitten taas huono, kun olis voinut vaikka koko lukion ajan paneutua täysillä just niihin aineisiin jotka tulee myös kirjoittamaan. Musta tuntuu että te paria vuotta nuoremmat ootte jo paljon varhaisemmin perillä kaikista näistä tulevaisuuteen, kuten kirjoituksiin ja esimerkiksi jatko-opintoihin liittyvistä jutuista, kuin mitä mä olin tossa vaiheessa ;D Mun mielestä toi sun kirjoitussuunnitelma kuulostaa tosi hyvältä! Noi on itse asiassa ne aineet, jotka mäkin kirjoittaisin, jos saisin valita uudestaan näin lukion jälkeen. Olisin siis vaihtanut biologian terveystietoon :> Niin ja voithan sä hei kirjoittaa sen matikan vapaaehtoisena, jos se on sulle vähän heikompi aine, ja kirjoittaa sit jomman kumman kielen pitkänä :)

      Kiitti piristävästä kommentista, tsemppiä sulle ekaan lukiovuoteen! <3

      Poista
  7. Tiedän tunteen! Pidin viimevuonna välivuoden ja sain syksyllä vasta töitä! Viime keväänä hain myös oikeustieteelliseen ja koulupaikka jäi saamatta. Sitä alkoi pelkäämään että edessä on toinen välivuosi, mutta aloitin juuri avoimessa yliopistossa yleiset oikeusjärjestysopinnot (60 op) ja tavoitteena tehdä läpimurto ensivuonna oikeustieteelliseen tai jatkaa tutkinto-opiskelijana Hallintotieteiden kandidaatiksi! :)

    Kyllä ne asiat järjestyvät ja _kaikella_ on joku tarkoitus!

    Hyvä että olet saanut töitä!
    Ensikeväänä näytetään kaikille, että me päästään opiskelemaan Oikkikseen, mutta nyt nautitaan tästä syksystä! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah - "ihanaa", et joku muukin on joskus ollut samassa tilanteessa ja tuntenut samoja fiiliksiä.. :> Mut hei, ihan mahti toi sun 60 opintopisteen avoimen yliopiston linja! Mäkin pähkäilin just noita avoimen laajempia kokonaisuuksia, mut päädyin nyt sit kuitenkin loppujen lopuksi tähän vaihtoehtoon, että majailen vielä tän vuoden kotona ja teen niitä töitä.. :)

      Mä uskon sun tavoin siihen, että kaikella on tarkoituksensa - niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.
      Tosi kiva muuten, että täällä on joku jolla on sama tavoite ens vuodelle! Ja ei toi hallintotieteiden kandikaan huonolta kuulosta (myös meikäläisellä takaraivossa yhtenä varavaihtoehtona) ;)
      Oikikseen 2016, näin totisesti on! Ja tsemit sulle hei niihin avoimen opintoihin <3

      Poista
  8. Vautsi! Todella mielenkiintoinen postaus ja tuli sellainen tunne, että sää todella avauduit meille ihan tuntemattomille lukijoille :') Harvoissa blogeissa sitä enää tapahtuu, joten arvostan niin paljon tätä sun tapaa säilyttää tosi hyvät suhteet lukijoihin. Ja vielä siitä itse aiheesta eli opiskelusta: itsellänikin ois oikis haaveena ja tällä hetkellä oon lukion toisella. Aattelinkin kysyä, että onko mitään asiaa/asioita, jotka oisit toivonu tehneesi toisin lukiossa? Entä vaikuttavatko yo-numerot paljonkin tuohon yliopistoon sisäänpääsemiseen? Mua nimittäin kiinnostais kirjoittaa pitkä ruotsi ja matikka, enkku, yh ja fysiikka. Mutta toisaalta tuntuu, että nehän on kamalan vaikeita aineita ja saisin sitte ihan huonot numerot D: Vinkkejä kaivataan siis! :-)

    PS. Onneksi olkoon työpaikasta! Haluatko kertoa, mihin pääsit? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oii, tosi kiva että tästä postauksesta jäi sulle noin hyvät fiilikset :> Mulle tärkeimpiä asioita tässä blogissa on just tämä vuorovaikutus lukijoiden kanssa, se että lukijat on tavallaan messissä tässä hommassa lisää mun motivaatiota tätä hommaa kohtaan niin paljon ettet uskokaan! ;)
      Hauska kuulla, että sulla on sama haave opiskelujen suhteen kuin mulla! Toi kysymys siitä, että tekisinkö jotain toisin, on kamalan kinkkinen. Mähän kävin luonnontieteellisen linjan, eli opiskelin tosi paljon luonnontieteellisiä aineita ja myös pitkän matikan, kirjoittamatta sitä kuitenkaan. Tavallaan oon tyytyväinen siihen, että opiskelin tosi laajasti kaikenlaista, koska lukion tarkoitushan on yleissivistää. Vaikka tein ns. vääriäkin valintoja, sitä kautta opin ehkä hahmottamaan että mikä se mun juttu oikeastaan on. Esimerkiksi lukioon mentäessä lääkäri oli yksi mun tulevaisuuden unelma-ammateista, mutta lukiossa lääkikseen vaadittavia aineita eli ts. luonnontieteitä ja tota pitkää matikkaa opiskellessa tulin siihen tulokseen, etten tulis kyseiseen kouluun ikinä pääsemään. Eli siis tavallaan olisin mä ehkä voinut painottaa enemmän niihin aineisiin, jotka auttavat mua tulevaisuuden suhteen, mutta toisaalta mulla ei ollut hajuakaan jatko-opintojen valintaperusteista tai siitä, mihin haluaisin päästä. Kysyit tosta yo-numeroiden vaikutuksesta, niin hyvillä numeroilla voi tietty vaikuttaa positiivisesti, mut mun käsittääkseni tosi monessa hakukohteessa on valintajono pelkkien koepisteidenkin perusteella, oikiksessa myös :> Mun kohdalla yo- arvosanojen merkitys korostui vain siinä kohdassa, kun 33 oli sisäänpäässeiden pisteraja, joten oli pakko olla joitakin kriteereitä joilla saatiin vedettyä raja tuon kyseisen pistemäärän sisällä olevien hakijoiden kesken.. Ja hei, esimerkiks pitkistä aineista (just toi ruotsi ja matikka) saa paljon paremmat pisteet, joten kirjota ihmeessä pitkinä jos niissä jotenkin pärjäät. Mun vinkki on siis se, että älä mieti liikaa tulevaisuutta kirjoitettavien aineiden kohdalla, mut kirjoita pitkinä jos pystyt ja kirjota ees yks sellanen reaali, jossa uskot onnistuvasi! :)

      Ja heii kiitos! Töihin pääsin Kankaanpään Ravintolamaailmaan :)

      Poista
  9. Heips! Lukion abivuosi on meneillään ja lukisin mielusti ihan minkälaista postausta vaan kirjotuksiin liittyen! Syksyn maantiedon kirjotukset ei nyt vielä ainakaan järisyttävän paljon jännitä, mut eiköhän se sieltä vielä tuu.. :-D Pakko vielä kysästä ootko innokas pesiksen seuraaja? Asun ite kouvolassa ja pesistä pelaavan poikaystävän myötä on mustakin kuoriutunu melkonen penkkiurheilija! :-D Ja ps. olin viimevuonna muuten kattomassa poikaystävän peliä siellä kankaanpäässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Ihanan kamala ja kamalan ihana abivuosi.. ;D No mut hyvä vaan jossei jännitä liikaa, jos tietää että on parhaansa tehnyt niin liika jännitys voi vaan pahentaa asiaa! :> Tsemiä kirjotuksiin <3

      Ja itse asiassa kyllä mä oon tosi innokas pesiksen seuraaja! :) Nyt mä aloin heti miettimään, että ketäs kaikkia siellä Kouvolassa pelaakaan ja miettimään kuka sä oot.. ;D Pesispiirit on nimittäin loppujen lopuksi yllättävän pienet! :) Ei mutta joo, mulla on kans koko lähipiiri niin fanaattisia ton pesiksen suhteen että vaikka ite lopetinkin pari vuotta sitten, niin näin kesäisin tulee kentällä rampattua monta kertaa viikossa :)

      Poista
    2. Oon ilmeisesti sen verran uusi lukija, että en tiennytkään sun pesistaustasta! Mutta tsemppiä vielä sullekin välivuoden tuomiin haasteisiin, saa nähdä oonko samassa tilanteessa vuoden päästä vai alottelemassa uusia opintoja :-)

      Poista
    3. Aaa aivan! :) Joo siis tosiaan myös mun poikaystävä pelaa pesäpalloa ja samoin meidän molempien sisarukset! ;D Ja kiitos paljon! <3

      Poista
  10. Olipa kiva kuulla sun fiiliksistä, itse kun olen nyt abiturientti ja ensi keväänä olisi kirjoitusurakan jälkeen suunnitelmissa hakea myös oikikseen! Tämän syksyn ylppärirutistus alkaa huomenna aamulla ruotsin kuuntelulla ja jännittää, mutta toisaalta tämän eteen on tehty töitä ja nyt vaan toivotaan että aiheet natsaa :) Ruotsin lisäksi viikon päästä on edessä psyka ja sitten onkin jo hengähdystauko lukemisista. Tsemppiä sulle välivuoteen ja etenkin ensi kevään pääsykoerutistukseen, kilpasisko ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heii vau, sun pitää ehdottomasti eksyä keväällä tänne purkamaan fiiliksiä pääsykoekevääseen liittyen ;D Jos tiiät että töitä oot tehnyt ton yo-kuuntelun eteen, niin sen kun yrität mennä vaan mahdollisimman rennoin mielin ja kädet ristissä että tulee kivaa sanastoa! Jos se tuntuu vaikeelta, niin sitä se on varmasti silloin kaikille muillekin :) Oi että, psykan yo-koetta pitääkin heti tutkailla kun se ilmestyy nettiin! Tsemppiä sulle syksyn kirjotuksiin ja abivuodelle sekä näin etukäteen jo pääsykoekeväällekin, vaikka ootkin kilpasisko! ;)

      Poista
  11. Moi! Mulla on viimeset kirjotukset 21.3 ja Lapin oikiksen pääsykoekirjat on ilmestyny tänä keväänä 2.2. Eli voisin alkaa lukemaan niihin vajaa 2kk myöhemmin kuin esimerkiksi välivuoden pitäjät. Tällöin mulla jäis about 2kk aikaa lukea niihin. Turun kirjat ilmestyi keväällä 30.3, joten voisin aloittaa "samalta viivalta" muiden kanssa. Mitä luulet miten mun kannattais toimia näiden kahden välillä? Rovaniemelle ois helpompi päästä, mutta toisaalta annan muille etumatkaa lukemisen suhteen :/ Ja mitä mieltä olit valmennuskurssista, onko intensiivikurssi hyvä vai riittääkö esim. luku- ja vastaustekniikkaa kehittävä kurssi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh! Toi on kyllä kinkkinen tilanne.. Molemmissa tapauksissa joudun todennäköisesti lukemaan ihan sata lasissa, mikäli tosissaan aiot pyrkiä! :> Turkuun kun kilpailu on niin järkyttävän kova, ja sit taas Rovaniemelle joudut vähän ns. kirimään ainakin osaa hakijoista! Toki moni Lappiin hakevistakin tulee varmasti olemaan sun kanssa samassa tilanteessa. Mä en kyllä pysty sanomaan, että mikä mahtaa olla just sun kohdalla paras ratkaisu, mut kantsii tutkailla niitä mahdollisia tulevia ensikertalaiskiintiöitä, valintaperusteita jne jne. Mä itse tykkäsin tosi paljon mun valmennuskurssista ja koin siitä olleen hyötyä, mut tietenkään sellanen ei oo mikään itsestäänselvyys. Eli mikäli et valmennuskurssi ei tunnu kirjoitusten jälkeen oikealta ratkaisulta, niin varmasti tollanen luku-ja vastaustekniikka kurssikin on paljon parempi kuin ei mitään! :)

      Tsemiä sulle kirjoituksiin ja vaikeisiin päätöksiin, sellaisia tulee varmasti olemaan edessä itse kullakin :)

      Poista
  12. Moi! Kävin lukion kolmeen ja puoleen vuoteen jonka takia mulla on tavallaan jo yksi välivuosi takana kun viime syksynä olin vain ensimmäisen jakson ajan lukiossa. Harrastin tuolloin vielä taitoluistelua kilpatasolla ja syksy kuluikin treeneissä ja aamut suurimmaksi osaksi kotona laiskotellessa ja nauttiessa vapaa ajasta jota mulla ei koulun ja treenien takia ollut moniin vuosiin noin paljoa. Keväällä koitti aika lukea lääkiksen pääsykokeisiin ja luistelukin siinä sitten jäi. Koulupaikkaa ei vielä tullut joten toinen välivuosi alkoi nyt. Vähän harmittaa ettei koulupaikkaa ole kun kaverit jo opiskelevat unelma kouluissaan. Toivottavasti ensikeväänä pääsykoe sujuu niin että vuoden päästä mullakin alkaa taas opinnot. En kuitenkaan anna ton asian harmittaa liikaa. Nautin kesästä ilman että stressain opiskeluja ollenkaan ja nyt syksyllä aloitan jo uudestaan valmistautumisen pääsykokeeseen. Tiedossa on myös lomamatka muutaman viikon päästä ja hieman valmennushommia rakkaan lajini parissa. Vaikka olisikin kiva jo olla koulussa ei mulla silti ole mikään kiire sinne. Toivottavasti säkin pystyt nauttimaan välivuodestsi ja samalla pitämään yllä innon päästä vielä kouluun. Vinkkinä jo yhen välivuoden pitäneenä sanoisin että älä anna koulun unohtua liikaa koska sillon kynnys alkaa lukeen pääsykokeisiin kasvaa. Been there done that!:D Mutta sun vuodesta tulee varmasti hyvä ja tämmöset vuodet opettaa ja kasvattaa mun mielestä ihmisiä vähintään yhtä paljon kuin koulun penkillä vietetty vuosi. Tsemppiä!:) ps. tulipas tarina :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Vau, taitoluistelua - ihana laji :) Harmi, ettei koulupaikan kanssa vielä tällä kertaa napannut, mutta ens kerralla sitten aivan takuulla ;) Voin kuvitella harmituksen tunteen ton suhteen, kun kaverit pääsivät jo opiskelemaan haluamiaan aloja. Oikeastaan kukaan mun parhaista kavereista ei vielä varsinaisten korkeakouluopintojen pariin lähtenyt, joten sen suhteen harmitus ei ole onneksi ollut mun kohdalla niin suuri. Mut oot oikeessa, ei saa antaa sen koulupaikan jäämättä saamisen haitata liikaa! :) Sitä paitsi sun välivuosisuunnitelmat kuulostaa tosi kivoilta, saat lomailla ja viettää aikaa rakkaan lajin parissa. Ja joo oot oikeassa tossa, että ei saa antaa koulun unohtua kokonaan. Onneksi mulla on edes vähäsen avoimen opintoja tiedossa.. :) Ihanan tsemppaava kommentti kokonaisuudessaan ja hirveesti tsemppiä myös sulle noihin lääkisjuttuihin liittyen! <3

      Poista
  13. Moi Sofi! Minäkin pidin lukion jälkeen välivuoden töitä tehden enkä ole koskaan, en kertaakaan katunut sitä päätöstä. Sun kirjoittamat ajatukset tuntuu kovin tutuilta, silloin tuntui kyllä oudolta "vain" käydä töissä kun miltei koko kaveripiiri muutti samantien muualle opiskelemaan. Tunnen itseni ihan vanhaksi tädiksi kun sanon näin, mutta valmistuin keväällä yliopistosta unelma-alalleni ja jälleen kerran tuntuu kummalliselta että osa kavereista käy vielä koulua. Töissä käyminen sekä välivuonna että valmistumisen jälkeen toki rytmittää arkea ja tuo mukanaan kaivattuja rutiineja, mutta opiskeluvapaa arki vaatii totuttelua! : D Joskus jopa kaipaan esseitä, tenttejä ja deadlineja, koska niiden paineen alla on niin tottunut elämään että vapaa-ajan lisääntyminen tuntuu suorastaan lusmuilulta. Oikein aurinkoista & ilontäyteistä syksyä sinulle sekä jo tässä vaiheessa tsempit ensi kevään urakkaan! Jos päätät, että sinä pääset haluaamasi kouluun ja uskot unelmaasi 120-prosenttisesti, se toteutuu. Usko pois, minä puhun kokemuksesta. -venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Tiedätkö, mä alan pikkuhiljaa uskoa siihen, että viimeistään siinä vaiheessa (jos ja) kun se koulupaikka aukeaa, niin osaan oikeesti arvostaa tätä välivuotta! :> Ihan huippua, että oot valmistunut unelma-alallesi.. Paljon onnea! Ehkä mäkin vielä joskus :) Mut siis joo, vaikka sinänsä en kaipaa lukiota, mutta oot ihan oikeessa tossa että opiskeluvapaa arki vaatii totuttelua kun tulee just sellanen lusmuilijaolo. Välillä tulee oikeesti ikävä kaikkia noita asioita, jotka silloin opiskellessa tuntuivat ihan kamalalta taakalta (Kaikki lukiolaiset lukee tätä varmaan järkyttyneinä..:D)

      Kiitos valtavasti ihanasta kommentista, tää kommentti vahvisti kyllä sitä ajatusta että pitää vaan uskoa unelmiin. Ihanaa syksyä myös sulle, Venla! :)

      Poista
  14. ihanan rehellinen ja realistinen postaus! nauti välivuodesta ja hurjasti tsemppiä opiskelupaikan tavotteluun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tosi kiva että välittyi tuollainen tunnelma, se oli oikeestaan ajatuskin! :> Kiitos paljon sulle, ihana <3

      Poista
  15. Haluan onnitella sua ja eliasta teidän 6 vuotispäivänä❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiikä, miten sydämellinen kommentti ❤ Suuri kiitos :)

      Poista
  16. Blogissani on nyt lempiblogieni esittelyteksti, missä olen maininnut myös sinun omasi :) käy ihmeessä katsomassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oooo, vau <3 Pitää käydä kurkkimassa! :)

      Poista
  17. Olipa kiva löytää "sielunsisko". Minäkin jo kolmatta kertaa hain viime keväänä ja edelleen ulkona. Ens vuonna Turkuun uudella draivilla!!! Älä säkään luovuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihanaa että tänne eksyy samassa tilanteessa olevia! Ensi keväänä luetaan molemmat itsemme sisään! Tsemppiä <3

      Poista
  18. Moikka! Saitko jotain yhteiskunnan tukia ennen kuin pääsit välivuotena töihin? T. Välivuosilainen

    VastaaPoista